Ole Hansen, Saxo Bankin Head of Commodity Strategy
Poliittiset päättäjät lykkäävät ilmastotavoitteiden saavuttamiselle asetettuja aikarajoja ja tukevat investointeja fossiilisiin polttoaineisiin inflaatiopaineiden ja yhteiskunnallisten levottomuuksien torjumiseksi – reitti vähähiiliseen tulevaisuuteen mietitään uusiksi.
Poliittisille päättäjille alkavat valjeta hyödykkeiden rajun hintanousun aiheuttama inflaatiouhka sekä rajut talousriskit, jotka energiasektorin vihreän siirtymän epärealistinen aikataulutus synnyttää, joten siirtymän määräaikoja siirretään eteenpäin. Tuotantoinvestointien sääntelyä helpotetaan öljyntuotannossa viideksi vuodeksi ja kaasuntuotannossa kymmeneksi vuodeksi, jotta tuottajat rohkaistuisivat varmistamaan kohtuuhintaisen energian riittävän saannin ja saadaan rakennettua silta nykyisestä energiajärjestelmästä vähähiiliseen tulevaisuuteen.
Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan kunnianhimoinen tavoite saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä vaatisi 29 prosentin laskua öljyn kulutuksessa ja 10 prosentin laskua maakaasun kulutuksessa vuoteen mennessä 2030 ja jyrkkää laskua vielä sen jälkeenkin. Näiden perinteisten energiamuotojen tuottajat ovat tämän näkymän edessä jo alkaneet supistaa etsintätoimintaansa ja tuotantoa siinä määrin, että tarjonta alkaa käydä kysyntää niukemmaksi, mikä nostaa näiden yhä pääosan primaarienergian tarpeesta kattavien energianlähteiden hintoja.
Tämä kehitys on jo nostanut hintoja ja lisännyt hintaheilahteluja, eikä pelkästään energian osalta, vaan myös teollisuusmetalleissa – joista useimpia tarvitaan entistä enemmän vihreän siirtymän toteuttamiseksi. Kaiken lisäksi seurauksena on dieselpolttoaineen ja etenkin lannoitteiden kallistuminen, millä on iso vaikutus maatalouden kustannuksiin. Tämä herättää huolta tärkeimpien ravintokasvien tuotannosta.
Yksi keskeisimpiä kaivostoiminnan ja energiantuotannon ylläpitämiseksi – saatikka laajentamiseksi – tarvittavien investointien pidäkkeistä on sijoittajien ja pankkien haluttomuus lainoittaa näitä hankkeita. Sijoittajat ja pankit ohjaavat pääomainvestointeja kasvavassa määrin ns. ESG-kriteereiden, siis ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hyvään yrityshallintoon (environmental, social, governance) liittyvien vaatimusten perusteella.
Kun hyödykkeiden hinnat nousevat rajusti ja tie hiilineutraaliuteen näyttää yhä tukkoisemmalta, poliittiset päättäjät tekevät vuonna 2022 ristiriitaisen yllätysliikkeen: uusille raakaöljyn ja maakaasun tuotantoinvestoinneille asetettavia ympäristövaatimuksia väljennetään väliaikaisesti, öljyn osalta viideksi vuodeksi ja kaasun osalta kymmeneksi vuodeksi. Suunnitelma myydään ainoana pragmaattisena tapana rakentaa silta nykyisestä energiatodellisuudestamme tulevaisuuden vähähiilisiin ihanteisiin siten, että samalla rajoitetaan nousevista ruoan ja energian hinnoista aiheutuvien yhteiskunnallisten levottomuuksien riskiä.
Markkinavaikutus: iShares Stoxx EU 600 Oil & Gas ETF (kaupankäyntitunnus: EXH1:xetr) nousee 50 prosenttia koko energiasektorin saadessa uuden piristysruiskeen.