Toimitusketjut ottavat mallia matkailusta
all-inclusive-logistiikka tarjoaa mahdollisuuksia sijoittajalle
all-inclusive-logistiikka tarjoaa mahdollisuuksia sijoittajalle
Globaalit toimitusketjut ovat kovilla. Vaikka onkin turhauttavaa, että haluamaansa iPadia tai autoa joutuu odottamaan, kehitys pakottaa logistiikka-alan uudistumaan, mikä puolestaan avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia sijoittajalle.
Tavaran kuljettaminen eri puolille maailmaa on nykyisin vaikeaa. Ennen toimitusketjut kilpailivat siitä, kuka tarjoaa alimman hinnan ja nopeimman toimituksen. Viime aikojen logistiset haasteet ovat kuitenkin lisänneet yritysten halua maksaa lisää siitä, että saavat tavaransa jonon kärkeen, ja kilpailu logistiikka-alalla on kiristynyt. Tässä alunperin Saxo Bankin julkaisemassa artikkelissa kerrotaan, miten tämä luo sijoittajalle mahdollisuuksia.
Kun konttien hinnat ovat pilvissä ja satamien purkukapasiteetti pienenee, yritysten on entistä tärkeämpää tehdä logistiikkakumppaninsa kanssa kokonaisvaltainen sopimus ja varmistaa itselleen asema premium-kumppanina, jonka toimitukset menevät muiden edelle.
Saxon osakestrategioista vastaavan johtajan, Peter Garnryn, mukaan nykyiset toimitusketjujen häiriöt jakavat logistiikka-alan kahtia: ”Haasteiden myötä on nähtävissä yhä voimakkaampaa kehitystä kokonaispalvelua tarjoavien, all-inclusive-logistiikkayritysten suuntaan. Kun perinteiset linjaliikennettä harjoittavat yritykset vain siirtävät tavaran paikasta A paikkaan B, nykyisin yritykset tarvitsevat logistiikkakumppanin, joka hoitaa tavaran tehtaalta lopulliseen määränpäähän.”
(Artikkeli jatkuu)
Alla olevasta taulukosta 1 nähdään, että Hongkongin kaltaisessa satamassa puretun ja lastatun rahdin määrä on laskenut keskimäärin noin 25 % vuosina 2020–2021. Tämä on esimerkki globaalien toimitusketjujen pullonkauloista, jotka vaikeuttavat tavaran kuljettamista paikasta toiseen ja pidentävät toimitusaikoja.
2021 | 281 milj. tonnia |
2020 | 377 milj. tonnia |
2019 | 371 milj. tonnia |
2018 | 381 milj. tonnia |
2017 | 395 milj. tonnia |
2016 | 381 milj. tonnia |
Taulukosta 2 näkyy myös merikonttien hinnan roima nousu vuosina 2020–2021. Se osoittaa, että logistiikkapalvelujen tarjonta on epätasapainossa kysyntään nähden. Toisin sanoen yritysten on vaikeampaa saada tavaroitaan konttiin ja konttialukseen ja toimittaa niitä sinne, missä niitä myydään. Sen vuoksi yritykset ovatkin halukkaampia maksamaan konteista enemmän.
2021 | 7,293 $ |
2020 | 2,171 $ |
2019 | 1,424 $ |
2018 | 1,519 $ |
2017 | 1,456 $ |
2016 | 1,193 $ |
Garnryn mukaan logistiikkayrityksillä on nyt erinomainen tilaisuus laajentaa toimintaansa ja hyötyä sekä tiiviimmästä kumppanuudesta tuotteiden valmistajien kanssa että mahdollisuudesta periä lisämaksua: ”Jos laajentaa toimintaansa pelkästä linjaliikenteestä kokonaiseksi verkostoksi ja tekee vaikkapa Inditexin tai H&M:n kanssa valtavan ison sopimuksen koko logistiikkapaketista, eli kaikista kuljetuksista tehtaille, tehtailta satamiin ja edelleen loppumarkkinoille, kyseessä on erittäin monimutkainen palvelu, josta voi veloittaa kunnon hinnan. Pidän tätä erittäin mielenkiintoisena mahdollisuutena logistiikka-alaan sijoittaville.”
Toisaalta Garnry näkee, että perinteisistä liiketoimintamalleista kiinni pitävät logistiikkayritykset voivat olla pulassa: ”En usko, että yksinkertaiset kuljetuspalvelut, maantiekuljetusyritykset tai linjaliikenne ovat kovinkaan mielenkiintoisia. Konttien siirtäminen linjaliikenteenä paikasta A paikkaan B on vielä melko pitkälle perushyödyke. Se voi olla vähän monimutkaisempaa kuin televisioiden valmistus, mutta puhutaan silti melko yksinkertaisesta palvelusta, ja siitä syystä uskon pääoman tuoton jäävän melko pieneksi.”