Tässä osinkosijoittajan käsikirjan toisessa osassa perehdymme osinkosijoittamisen strategioihin ja verotukseen. Saat myös vinkkejä siihen, miten voit Traderin työkalujen avulla löytää omaan salkkuun sopivimmat osinko-osakkeet.
Edellisessä osinkoartikkelissa kerroimme osinkosijoittamisesta yhdysvaltalaisiin osinkoaristokraatteihin sekä avasimme osingonmaksuun liittyviä tekijöitä kuten yhtiön osingonmaksukykyä ja -politiikkaa. Lisäksi vastasimme usein hankalana pidettyyn kysymykseen siitä, milloin osaketta pitää omistaa saadakseen osingon. Lue osinkosijoittajan käsikirjan ensimmäinen osa täältä.
Tässä jatko-osassa perehdymme tarkemmin osinkosijoittamisen strategioihin ja verotukseen. Saat myös vinkkejä siihen, miten voit Traderin työkalujen avulla löytää omaan salkkuun sopivimmat osinko-osakkeet.
Osinkosijoittamisella tavoitellaan useimmiten sijoituksista tasaista kassavirtaa, joko uudelleen osinkojen sijoittamiseen tai muiden kulujen kattamiseen. Mutta kuinka tasaisen osinkovirran itselleen voi itse asiassa rakentaa? Yhdistelemällä osinkosalkkuunsa osinkoyhtiöitä kerran vuodessa maksavista kvartaaleittain ja kuukausittain maksaviin, voi osinkoja tienata parhaimmillaan tasaisesti ympäri vuoden. Käytännössä tämä tarkoittaa katseen avartamista myös tyypillisesti vuosittain osinkoa maksavia suomalaisyhtiöitä pidemmälle, mikä on järkevää myös riskienhallinnallisesta näkökulmasta hajauttamisen muodossa.
Kansainvälisesti tyypillisin käytäntö on kvartaalittainen eli neljännesvuosittain maksettava osinko, jolloin hyvin hajautetulla osinkosalkulla on mahdollista saavuttaa jo kohtuullisen tasainen osinkovirta esimerkiksi ensimmäisessä osinkoartikkelissa mainittujen osinkoaristokraattien tai näistä koostettujen ETF:ien avulla.
(artikkeli jatkuu)
Korkeampaa osinkotuottoa tavoittelevan sijoittajan kannattaa tutustua kansainvälisiin REIT-osakkeisiin (Real Estate Investment Trust), jotka tyypillisesti maksavat korkeampia osinkoja ja osinkoja maksetaan usein. Ennen REIT-yhtiöihin sijoittamista kokeneenkin sijoittajan kannattaa tutustua huolellisesti valitsemiensa sijoituskohteiden verotukseen.
TraderGOsta ja PROsta löydät kalenterin, jolla voit suodattaa kaikkien globaalien tulevien tapahtumien (makrojulkaisut, osingot, tulosjulkistukset) joukosta osinkoihin liittyvät tapahtumat. Niiden joukosta voi edelleen suodattaa Yhdysvaltojen osingot ja rajata hakua edelleen esimerkiksi vain suuriin yhtiöihin, esimerkissä mcap 100mrd ylöspäin.
Osinkosijoittamisen yhteydessä törmää usein termeihin DGI ja DRIP. Näistä DGI tulee sanoista Dividend Growth Investing, joka tarkoittaa yksinkertaisesti sijoittamista osinkoaan kasvattaviin yhtiöihin. Osinkoaristokraattien lisäksi tällaisia yhtiöitä on valtava määrä pienistä suuriin, mutta kohteiden löytäminen vaatii hieman vaivannäköä. Osingon lisäksi on tärkeää katsoa pintaa syvemmälle: täyttääkö yhtiö muilta osin kannattavan sijoituksen tuntomerkit, onko osingon kasvu kestävällä pohjalla ja vastaako se muilta osin sijoittajan esimerkiksi vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia.
DRIP puolestaan tulee sanoista Dividend Re-Investment Plan, eli osinkojen uudelleen sijoittamisen suunnitelma. Osa kansainvälisistä yhtiöistä tarjoaa mahdollisuutta valita käteisosingon korvikkeena osingon saamista suoraan yhtiön osakkeina joko osittain tai kokonaan. Ominaisuus tarjoaa kätevän ratkaisun, jos muutenkin on ostamassa samaa osaketta lisää. Traderissa DRIP on saatavilla osalla kansainvälisten yhtiöiden osakkeista.
Kotimaasta löytyy lukuisia perinteisiä osinkoyhtiöitä, jotka ovat historiallisesti maksaneet kansainvälisellä tasollakin kilpailukykyistä osinkoa. On kuitenkin huomattava, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä ja aiemmat tuotot tai osingonmaksukyky eivät ole tae tulevasta. Alta löydät havainnollistavina esimerkkeinä kymmenen suomalaista ja kaksikymmentä kansainvälistä osingonmaksajana profiloitunutta yhtiötä satunnaisessa järjestyksessä:
Sampo |
Kone |
UPM-Kymmene |
Fiskars |
Nordea |
CapMan |
Elisa |
Kesko |
Sanoma |
Metsä Board |
Esimerkkejä perinteisistä kansainvälisiä osingonmaksajia (ei REIT):
Shell plc |
Verizon Communications |
Altria Group |
3M |
IBM |
AT&T |
Ares Capital |
Best Buy |
ABN AMRO Group NV |
Enagas |
Credit Agricole |
Varta AG |
Novartis AG |
Mercedes Benz AG |
BMW AG |
Amundi |
BASF |
Nippon Steel & Sumitomo Metal Corporation (5401) |
Sinopec Limited |
Rio Tinto Ltd |
Sijoituspäätöstä tehdessään sijoittajan kannattaa ottaa huomioon myös kestävyystekijät omien tavoitteidensa ja mieltymystensä mukaisesti. Perinteisten kansainvälisten osingonmaksajien joukossa on esimerkiksi lukuisia öljy ja maakaasu-, alkoholi- ja tupakkateollisuuden yhtiöitä.
Osinkosijoittajan on hyvä tuntea omistamiensa osinkoyhtiöiden lisäksi myös osinkoihin kohdistuvat verotukselliset käytännöt. Osinkojen verotukseen vaikuttaa muun muassa se, mistä maasta osingot maksetaan.
Ulkomaisista osingoista pidätetään tyypillisesti yhtiön kotivaltiossa lähdevero, jonka lisäksi Suomeen verovelvollinen sijoittaja suorittaa mahdollisen verosopimuksen mukaisesti pääomatuloveroa ja/tai ansiotuloveroa osingosta myös Suomeen. Joidenkin maiden kohdalla lähdeveroa saatetaan pidättää enemmän kuin maiden välinen verosopimus edellyttää, mikä johtaa tarkoitettua korkeampaan kokonaisveroasteeseen osingoissa. Liikaa perittyjen lähdeverojen takaisin hakeminen on joissain tapauksissa mahdollista sijoittajan toimesta, mutta prosessi voi olla työläs eikä välttämättä takaa toivottua lopputulosta.
Oman lisänsä osinkojen verotukseen tuo osakesäästötili, joka mahdollistaa verotuksen yksinkertaistamisen ja tietyissä tilanteissa verotehokkaamman osinkosijoittamisen viivästetyn verotuksen kautta. Lue milloin mitäkin tilimuotoa kannattaa käyttää: Osakesäästötili vs. arvo-osuustili