Osakemarkkinoilla tunteet ottavat helposti vallan, ja siksi sijoittajan kannattaa kehittää omaa kaupankäynnin psykologiaansa. Lue tästä, miten voit päästä eroon sijoitusharhoista ja miten sijoittaja voi kehittää omaa tunteiden hallintaansa.
Moni ei välttämättä tiedosta, että sijoittaminen on tunteiden ohjaamaa toimintaa. Esimerkiksi kryptovaluuttojen valtavirtaistuessa kymmenet aloittelevat, keskiverrot ja kokeneet sijoittajat hyppäsivät trendiin mukaan, koska pelkäsivät jäävänsä paitsi tuottavasta sijoitusmahdollisuudesta. Tätä kutsutaan sosiaalipsykologiassa voittajan vankkurit ‑ilmiöksi.
Erilaiset tunteet, kuten pelko, ilo, viha ja ahneus, ovat jyllänneet markkinoilla vuosikausia. Ne voivat vaikuttaa sijoittajan päätöksentekoon niin positiivisesti kuin negatiivisestikin ja ratkaista, onnistuuko vai epäonnistuuko osakkeisiin tai muihin rahoitusvälineisiin tehty sijoitus. Itsetietoisuuden kehittäminen on parhaita tapoja torjua tunteita tai käyttäytymismalleja, jotka heikentävät kykyä tehdä hyviä sijoituspäätöksiä.
Pohtimalla tunteiden syitä voi varmistaa olevansa oikeassa mielentilassa kirjautuessaan sijoitusalustalle. Alan asiantuntijoiden mukaan tunteemme toimivat kaupankäynnin psykologiassa katalysaattoreina markkinasijoituksille. Käsittelemme tässä artikkelissa tätä käyttäytymistieteen osa-aluetta, pohdimme sen merkitystä ja esittelemme erilaisia suunnitelmia, joiden avulla tunteitaan voi oppia hallitsemaan paremmin.
Kaupankäynnin psykologia liittyy sijoittajan tunne- ja mielentilaan tämän tehdessä sijoituksia osakemarkkinoilla. Se viittaa myös ihmisen tunnetilaan hänen kirjautuessaan sijoitusalustalle ja poistuessaan sieltä. Vaikka jokainen sijoittaja on erilainen, tärkeimpiä kaupankäynnin psykologiaan liittyviä emotionaalisia katalysaattoreita ovat ahneus, pelko ja katumus. Myös positiiviset tunteet, kuten luottamus ja ylpeys, voivat vaikuttaa siihen, saako sijoittaja voittoa vai kärsiikö hän raskaita tappioita.
Esimerkiksi ahneuden tunteet voivat sumentaa harkintakykyä ja rationaalisuutta. Halu rikastua voi saada sijoittajan tekemään irrationaalisia päätöksiä, eli sijoittamaan korkean riskin kohteisiin tai ostamaan osakkeita tekemättä kunnollista fundamentti- ja teknistä analyysiä. Fundamenttianalyysi tarkoittaa taloudellisen kokonaistilanteen tarkastelua osakkeen arvon arvioimiseksi, ja tekninen analyysi ennustaa osakkeen tulevaisuutta tarkastelemalla sen hinnassa ja volyymissa tapahtuvia liikkeitä.
Pelko on myös vahva tunne, joka voi saada sijoittajan poistumaan markkinoilta liian aikaisin. Sijoittajat voivat pidättäytyä riskinotosta tappioiden pelossa. Pelko voi joskus muuttua paniikiksi, joka saa arvopaperin hinnan laskemaan ilman perusteltua analyysiä.
Myös positiivisilla tunteilla, kuten luottamuksella, voi olla negatiivisia seurauksia, jos ne eivät ole oikeasuhtaisia, vaan menevät äärimmäisyyksiin. Käyttäytymistaloustieteessä on esimerkiksi sellainen käsite kuin itsensä yliarvioiminen (self-attribution), joka tarkoittaa sijoittajan taipumusta luottaa liikaa itseensä ja taitoihinsa sijoituspäätöksiä tehdessään. Sijoittajan yliluottamus paitsi itseensä myös tiettyyn markkinaan voi johtaa raskaisiin tappioihin, jos sijoittaja odottaa liian kauan siinä uskossa, että markkina nousee jälleen.
(artikkeli jatkuu)
Kymmeniätuhansia sijoituskohteita muutaman klikkauksen päässä. Uutena asiakkaana käyt kauppaa parhaassa hintaluokassa (alk. 0,03 %, min. 3 €) jopa 2 kuukautta.
Tunteiden lisäksi sijoittamiseen voivat vaikuttaa myös vääristyneet ajattelumallit, joita ihmisellä voi tiedostamattaan olla. Aikaisemmin muodostuneet vääristyneet käsitykset voivat vaikuttaa sijoittamiseen. Ne voivat myös saada sijoittajan toimimaan vaiston varassa eikä rationaalisen analyysin pohjalta. Kognitiiviset vääristymät on hyvä huomata, jotta niistä voi päästä nopeasti ja tehokkaasti eroon. Niitä ovat mm. uhkapelurin harha, vahvistusharha, edustavuusharha ja status quo ‑harha.
Uhkapelurin harha
Uhkapelurin harha (gambler's fallacy) tarkoittaa, että sijoittaja uskoo tapahtuman todennäköisyyden kasvavan tai vähenevän tapahtuman tai prosessin toistuessa. Sijoittaja voi esimerkiksi kasvattaa positiotaan osakkeessa, vaikka se on tuottanut toistuvasti kasvavia tappioita. Sijoittaja uskoo osakekurssin todennäköisimmin muuttavan suuntaa tappioiden kasvaessa. Tämä ajattelutapa on kuitenkin väärä. Jokainen tapahtuma on erillinen, eivätkä menneet ja nykyiset tapahtumat korreloi keskenään mitenkään.
Vahvistusharha
Vahvistusharha (confirmation bias) on toinen yleinen kognitiivinen vääristymä. Se tarkoittaa, että sijoittaja etsii tai suosii tietoa tai uskoo tietoon, joka tukee tai vahvistaa hänen jo ennalta omaksumiaan arvoja tai uskomuksia. Sijoittaja voi myös tieten tahtoen jättää huomiotta tiedon, joka on ristiriidassa näiden arvojen ja uskomusten kanssa. Jos sijoittaja esimerkiksi haluaa ehdottomasti omistaa vaikkapa Teslan, Amazonin tai Alphabetin osakkeita ja sivuuttaa kyseisen yrityksen osavuosikatsauksiin liittyvät huonot uutiset, hän syyllistyy eräänlaiseen vahvistusharhaan.
Edustavuusharha
Jos sijoittaja tekee sijoituksia toistuvasti pelkästään siitä syystä, että on aikaisemmin saanut niistä voittoja, kyseessä on edustavuusharha (representative bias). Toinen esimerkki on, että sijoittaja arvioi sijoituskohteen hyväksi tai huonoksi yrityksen aikaisempien tulosten perusteella. Oletetaan, että sijoituskohteena oleva yritys julkaisee vahvan tulosraportin. Sijoittaja voi olettaa seuraavankin tulosraportin olevan yhtä vahva, mutta kuten uhkapelurin harhasta opittiin, menneet tapahtumat eivät muuta tulevien tapahtumien todennäköisyyttä.
Status quo ‑harha
Edustavuusharhan tavoin myös status quo ‑harha tarkoittaa, että sijoittaja tekee mieluummin samoja tuttuja sijoituksia tai käyttää samoja tuttuja strategioita kuin tutkii uusia vaihtoehtoja. Jos uusien sijoitusten toteuttamiseen käytetään samoja vanhoja menetelmiä, omat käsitykset voivat sokaista sijoittajan eikä hän huomaa, että markkinat ovat muuttuneet eivätkä vanhat strategiat enää toimi.
Kaupankäynnin psykologian merkityksen tiedostamisen lisäksi sijoittajan on tärkeää tunnistaa ne tunteet, luonteenpiirteet ja käyttäytymismallit, jotka vaikuttavat hänen mielentilaansa hänen tehdessään sijoituksia. Alla olevat viisi vaihetta auttavat tunnetilan tunnistamisessa:
Vaihe 1: Tunnista tunteesi, vääristyneet käsityksesi ja luonteenpiirteesi
Päätöksentekokykyyn mahdollisesti vaikuttavien negatiivisten tunteiden tai luonteenpiirteiden tunnistaminen on hyvä aloittaa havainnoimalla, millaiseksi tuntee olonsa kirjautuessaan sijoitusalustalle. Tuntuuko tehtävä ylivoimaiselta? Etsitkö päivän parhaiten tuottaneita osakkeita ja teet oletuksia niiden tulevasta kehityksestä tekemättä kunnollista analyysiä? Vai tarkistatko automaattisesti sen osakkeen kurssin, josta sait aikaisemmin voittoa?
Itsetietoisuus ja sisäänpäin katsominen on kaupankäynnin psykologiassa keskeistä, ja jos tunnistaa heti alussa, mistä nämä tunteet ja harhat juontuvat, välttyy tekemästä impulsiivisia päätöksiä tai toimimasta pelkästä turhautuneisuudesta. On tärkeää tunnistaa vahvuutensa ja hyödyntää niitä. Jos olet esimerkiksi rauhallinen ja luottavainen, mutta et ylimielinen, voit käyttää näitä piirteitä hyväksesi toimiessasi markkinoilla.
Vaihe 2: Laadi sijoitussuunnitelma
Myös sijoitussuunnitelman laatiminen pienentää riskiä irrationaalisesta toiminnasta markkinoilla tunteiden ohjaamana. Sijoitussuunnitelman voi laatia joko itse tai yhdessä välittäjänsä kanssa. Hyvään sijoitussuunnitelmaan kuuluvat irtautumissäännöt ja henkinen valmistautuminen, kuten markkinamantra, jota voi toistaa, jotta tunteet ehtivät tasaantua. Stop loss ‑toimeksianto on yksi tapa irtautua sijoituksesta, jos se kääntyy sijoittajaa vastaan. Stop loss ‑toimeksiannot rajoittavat riskiä, ja välittäjää voi ohjeistaa sulkemaan position sen saavutettua tietyn tappiotason. Sijoitussuunnitelman tulee sisältää myös realistiset voittotavoitteet, riski/tuottosuhteet ja ostosäännöt.
Vaihe 3: Kehitä positiivisia ominaisuuksia
Negatiivisista tunteista ja luonteenpiirteistä eroon pyrkiminen voi auttaa. Se auttaa kehittämään uusia, positiivisempia luonteenpiirteitä, kuten kärsivällisyyttä ja sopeutuvaisuutta. Sijoitussuunnitelmat ovat parhaita keinoja kehittää kärsivällisyyttä, sillä ne auttavat erottamaan nykytilanteen pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista. Kärsivällisyyteen kannustaa myös se, että ymmärtää markkinaheilunnan olevan normaalia, ei henkilökohtaista, ja että aika on sijoittajan puolella. Myös sopeutumiskyvyn kehittäminen on tärkeää sijoitussuunnitelmassa pysymiseksi. Esimerkiksi se, että on laatinut suunnitelman, ei tarkoita, ettei sitä koskaan pitäisi tarkistaa tai muuttaa uusien trendien ja markkinaliikkeiden mukaan.
Vaihe 4: Opettele tietämään, milloin on aika poistua markkinoilta
Sijoitustoiminnassa olennainen taito on tietää, milloin kannattaa hyväksyä tappiot ja poistua markkinoilta. Vaikka tulikin tappiota, et ole epäonnistunut eikä sinun kannata rynnätä suin päin tekemään uutta sijoitusta tappioiden kompensoimiseksi. Joskus sijoitus ei onnistu, ja silloin on tärkeää tiedostaa, miksi niin kävi, ja muuttaa kaupankäyntistrategiaa. Tappio on tilaisuus oppia, mikä meni vikaan. Virheistä oppiminen auttaa tekemään jatkossa parempia päätöksiä.
Sijoittajan tulee myös tietää, milloin kannattaa lopettaa useiden peräkkäisten onnistumisten jälkeen. Hyvä onni ei kestä ikuisesti. Turhia riskejä ei kannata ottaa eikä saaduilla voitoilla kannata pelata uhkapeliä, koska on yliluottavainen ja iloinen. Aivan kuten viha, myös ilo voi saada sijoittajan tekemään irrationaalisia päätöksiä.
Vaihe 5: Kirjaa kaikki ylös
Ihmiset kirjaavat päiväkirjaan, millaisia tunteita mikäkin tapahtuma on heissä aiheuttanut. Myös sijoittaja voi pitää lokia ja kirjata siihen kuhunkin sijoitukseen liittyvät tunteensa. Näin saa hyvän kuvan siitä, missä on onnistunut tai milloin tunteet ja päätökset ovat vieneet hakoteille.
Alan kirjallisuuden lukeminen on parhaita tapoja kehittyä sijoittajana. Alla on kaksi tunnettua teosta, joissa käsitellään kaupankäynnin ja sijoittamisen psykologisia mekanismeja.
Trading in the Zone – Mark Douglas
Mark Douglas tutkii kirjassaan Trading in the Zone, miksi sijoittajat oikovat mutkia markkinoilla ja miksi ahneudella ja pelolla on niin uskomaton yliote ihmisistä. Douglas ehdottaa myös ratkaisuja näiden ongelmien ehkäisemiseksi.
The Investor’s Quotient – Jake Bernstein
Jake Bernsteinin kirjaa voi pitää tämän artikkelin jatkeena. Kirjoittaja pohtii, miksi tunteet ja psykologiset tekijät saavat sijoittajat tekemään epäonnistuneita päätöksiä. Bernstein ehdottaa myös strategioita ja taktiikoita tunneperäisten ongelmien ehkäisyyn ja käsittelyyn.
Keskeiset opit
