Rahastojen monipuoliset vaihtoehdot, sijoittamisen suhteellinen helppous ja tehokas hajautus pienemmilläkin sijoitussummilla vetoavat sijoittajiin niin sijoitusmatkaansa aloittavista kuukausisäästäjistä kokeneisiin treidaajiin.

Kulunut vuosikymmen on ollut erityisesti indeksirahastojen kulta-aikaa. Vuonna 2019 yhdysvaltalaisissa passiivisissa indeksirahastoissa oli varoja jo enemmän kuin aktiivisesti hallinnoiduissa rahastoissa. Passiivisissa rahastoissa sijoittajia houkuttaa usein ajatus rahastoon sijoittamisen hyödyistä aktiivisesti hallinnoitua rahastoa pienemmillä kuluilla. Jotkut jopa miettivät kannattaako aktiivisiin rahastoihin enää edes sijoittaa.

Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole joko tai -kysymys, sillä aktiiviset ja passiiviset rahastot sopivat erilaisiin tarkoituksiin.

Mitä eroa on passiivisilla ja aktiivisilla rahastoilla?

Nimensä mukaisesti passiivisissa rahastoissa ei ole taustalla aktiivista salkunhoitoa, vaan rahasto seuraa valitsemaansa indeksiä. Esimerkiksi osakerahasto voi seurata OMX Helsinki 25 -indeksiä ja sijoittaa siis siinä olevaan Helsingin pörssin kahteenkymmeneenviiteen vaihdetuimpaan osakkeeseen indeksin yritysten painotuksen mukaan. Rahastonhoitaja ei valitse rahastoon kohteita analyysin perusteella, vaan rahasto sijoittaa indeksissä oleviin kohteisiin siinä olevien yritysten markkina-arvojen painotuksella ottamatta kantaa itse kohteisiin.

Koska taustalla ei ole aktiivista analyysiä kohteiden valinnassa, passiivisissa rahastoissa on usein aktiivisia rahastoja pienemmät kulut.

Aktiivisessa rahastossa taas taustalla toimii rahastonhoitaja tai tiimi sijoittamisen ammattilaisia, jotka valitsevat analyysinsä perusteella rahastoon kohteita rahaston sijoitusstrategian mukaisesti. Strategia määrittää esimerkiksi mihin instrumentteihin, millä markkina-alueilla ja kuinka riskisiin kohteisiin rahasto sijoittaa ja katsotaanko kohteissa myös muita tekijöitä kuten vastuullisuutta.

Aktiiviset rahastot pyrkivät useimmiten löytämään vielä aliarvostettuja kohteita ja tuomaan sijoittajilleen ylituottoa.

Milloin kannattaa hyödyntää aktiivisia ja milloin passiivisia rahastoja?

Passiiviset indeksirahastot sopivat hyvin tehokkaille markkinoille sijoitettaessa eli lyhyesti sanottuna markkinoille, joilla kukaan toimija ei voi säännöllisesti voittaa markkinoita eli saada ylituottoa.

Esimerkiksi suuria yhdysvaltalaisia yrityksiä seuraa niin moni analyytikko, että yksittäisen sijoittajan on vaikea löytää sellaista tietoa, jota ei muilla olisi. Suuret yhtiöt ovat lähtökohtaisesti aika lailla oikein hinnoiteltuja. Tällaisille kohteille passiivinen indeksirahasto on usein paras vaihtoehto.

Aktiivisissa rahastoissa puolestaan salkunhoitaja voi tuoda sijoittajalle etua kohdevalinnassa vähemmän tehokkailla markkinoilla, vastuullisuusasioissa tai omaisuuslajeissa, jotka vaativat erityisosaamista.

Esimerkiksi amerikkalaisiin suuryrityksiin verrattuna eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä seuraa pienempi joukko analyytikoita ja toisaalta myös tietoa on usein tällaisista kohteista vähemmän saatavilla. Tällaiset markkinat ovat tehottomammat eli niillä on mahdollisuuksia löytää kohteita, joiden hinta ei vastaa niiden kasvunäkymiä. Hyvien kohteiden löytäminen vaatii kuitenkin sijoittajalta jalkatyötä, kontakteja sekä erityistietoa markkinoista ja sen kohteista. Tällöin aktiivinen rahasto voi olla sijoittajalle hyvä apuri.

Aktiivinen rahasto voi olla myös hyvä apu sijoittajalle, joka haluaa esimerkiksi hajauttamisen vuoksi sijoittaa markkinoihin tai kohteisiin, jotka eivät itselle ole niin tuttuja.

Vastuullisuuden huomioiminen rahastosijoittamisessa

Tiettyä indeksiä seuraava rahasto sijoittaa indeksin yrityksiin ottamatta kantaa niiden vastuullisuuteen tai yksittäisiin kohteisiin. Indeksirahasto ei poissulje esimerkiksi ase- tai öljyteollisuutta, eikä huomioi lapsityövoiman käyttöä, korruptiota tai yritysten vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Aktiivisissa rahastoissa taas vastuullisuuden arviointi on useimmiten yksi osa sijoituskohteiden tarkastelua. Hyödyntämällä neutraalien kolmansien osapuolten vastuullisuusraportteja ja tapaamalla yrityksiä kasvotusten salkunhoitaja pystyy tarkastelemaan yritysten vastuullisuutta kokonaisvaltaisesti kaikista näkökulmista ja toisaalta myös vaikuttamaan suoraan kohteisiin, mikäli väärinkäytöksiä tai epäkohtia ilmenee.

Nykyään tarjolle on tullut myös passiivisia rahastoja, jotka ottavat vastuullisuuden huomioon esimerkiksi rajaamalla tietyn alan yhtiöt pois, vaikka ne rahaston seuraamassa indeksissä olisivatkin. Rahasto voi myös seurata esimerkiksi indeksiä, joka huomioi kohteiden hiilidioksidipäästöt. Kokonaisvaltaisempi kohteiden tarkastelu vaatii kuitenkin vielä ihmistä, mutta passiiviset rahastot kehittyvät ja vastuullisuutta voidaan huomioida koko ajan paremmin myös niissä.

Tutustu Traderin vastuullisiin esimerkkiyhtiöihin ja -rahastoihin TraderONE Demossa.