Monien etenkin aloittelevien treidaajien heikkojen tuottojen perussyy on usein epäonnistunut positioiden mitoitus. Oikean positiokoon määrittäminen matemaattisesti kullekin kaupalle antaa edellytykset riskien hallintaan ja tuoton maksimointiin otettuun riskiin nähden.
Position mitoituksella tarkoitetaan ihanteellista määrää osuuksia, jotka kannattaa sijoittaa arvopaperiin ottaen huomioon 1) tiliriski ja 2) kauppariski. Monet treidaajat määrittävät toimeksiantojen koon satunnaisesti, mutta oikealla position mitoituksella voit pienentää tappioriskiäsi, jos veikkaat väärin, ja optimoida tuotot, jos näkemyksesi osuu oikeaan. Treidaajan kannattaa laskea optimaalinen positiokoko harkitulla, strategisella menetelmällä eikä tehdä päätöksiä pelkästään vaistonvaraisesti.
Ensimmäinen vaihe position mitoituksessa on tiliriskin määrittäminen. Yleensä tiliriski ilmaistaan prosenttiosuutena koko tilin arvosta (käteinen + sijoitetut varat). Vähittäistreidaajien keskuudessa pidetään nyrkkisääntönä, että tilin arvosta käytetään korkeintaan 2 prosenttia, eli koskaan ei oteta riskiä, joka on suurempi kuin 2 prosenttia tilin arvosta.
(Artikkeli jatkuu)
Esimerkiksi jos tilisi arvo on 100 000 USD (80 000 käteisenä ja 20 000 arvopapereina), minkä tahansa yksittäisen kaupan riskin tulisi olla korkeintaan 2 000 USD.
Tiukan kahden prosentin säännön etuna on, että tililläsi olevien varojen menettäminen vaatii kymmeniä peräkkäisiä kauppoja kahden prosentin tappiolla.
Pidä mielessä, että 2 prosentin sääntö on vain yksi tapa tiliriskin määrittämiseen. Rajana voi pitää oman harkinnan mukaan vaikkapa yhtä prosenttia.
Lue lisää: Mitä eroa on arvo-osakkeilla ja kasvuosakkeilla ja kumpiin oikeasti kannattaa sijoittaa?
Kun tiliriski on määritetty, on mietittävä, mille tasolle kyseistä kauppaa koskeva stop-loss-raja tulisi asettaa. Jos käyt kauppaa osakkeilla, kauppariski on ostohinnan ja stop loss ‑hinnan erotus.
Esimerkiksi jos suunnittelet ostavasi Microsoftia hintaan 250 USD ja päätät, että tappiot rajataan 230 USD:iin, osakekohtainen kauppariskisi on 20 USD.
Yksi tapa stop loss ‑tasojen määrittämiseen on Average True Range ‑menetelmä.
Lue lisää: Mikä on Stop Loss -toimeksianto ja miten se hyödyttää sijoittajaa?
Ihanteellinen kauppakohtainen positiokoko lasketaan jakamalla tiliriski kauppariskillä. Microsoft-esimerkissämme se on 2000 USD/20 USD = 100. Toisin sanoen tilisi arvon ja stop loss ‑tasosi huomioon ottaen voit ostaa 100 Microsoft-osaketta siten, että kokonaispääomasta riskeerataan korkeintaan kaksi prosenttia.
