Viime vuosi markkinoilla oli vauhdikas ja heiluntaa nähtiin suuntaan jos toiseenkin. Sijoittajille tutuiksi tulleet teemat, kuten korkojen lasku ja osakemarkkinoiden rotaatio, vaikuttavat pitävän pintansa markkinoilla myös uuteen vuoteen lähdettäessä.
Markkinoilla vuosi 2024 oli jälleen kiinnostava, kun vuotta värittivät muun muassa siirtyminen laskevien korkojen aikakauteen, Kiinan osakemarkkinan nopea nousu syyskuussa ja osakemarkkinoilla nähty rotaatio. Mandatumin Senior Portfolio Manager Topias Kukkasniemi kertoo, millaisista asetelmista sijoitusvuoteen 2025 lähdetään ja mitä teemoja sijoittajien kannattaa alkaneen vuoden aikana seurata.
Viime vuotta väritti siirtyminen laskevien korkojen aikakauteen. Historiasta poiketen tällä kertaa oli Euroopan keskuspankki EKP:n vuoro aloittaa koronlaskut ennen Yhdysvaltain Fediä. Taustalla vaikutti erityisesti Euroopan heikompi taloustilanne ja laskenut inflaatiotaso, jotka antoivat keskuspankille enemmän tilaa aloittaa koronlaskunsa.
Samankaltainen tilanne jatkunee myös tänä vuonna, kun Yhdysvaltojen ja Euroopan suunnat talouskasvun osalta vaikuttavat jälleen haarautuneen. Tämä heijastuu myös keskuspankkeihin kohdistuviin odotuksiin – markkinat odottavat tällä hetkellä EKP:lta vuoden aikana neljää koronlaskua, kun puolestaan Fediltä odotetaan vain yhtä tai kahta.
”Viime vuonna markkinoiden odotukset korkojen laskusta vaihtelivat huomattavastikin vuoden aikana ja heiluntaa nähtiin ääripäästä toiseen. Tällä hetkellä markkinat ovat jälleen kallellaan siihen suuntaan, että Fedillä ei ole juurikaan mahdollisuuksia löysää rahapolitiikkaansa. Sijoittajan kannattaa kuitenkin myös tänä vuonna varautua erilaisiin lopputulemiin – myös toisenlaisiin kuin mitä markkinat nyt odottavat”, muistuttaa Kukkasniemi.
Yhdysvaltoihin ennakoitu vahvempi talouskasvu näkyy myös osakemarkkinoiden hinnoittelussa, ja arvostustaso Yhdysvalloissa on huomattavasti Eurooppaa korkeampi. Muutamat erittäin vahvasti menestyneet yhdysvaltalaisyhtiöt esimerkiksi teknologiasektorilla selittävät tuottoeroja Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä. Jos niitä ei kuitenkaan huomioida tarkastelussa, ei Yhdysvaltain markkina kuitenkaan ole tuottanut merkittävästi Eurooppaa paremmin.
”Tänä vuonna sijoittajan kannattaa tarkkailla erityisesti tekoälyhuumaa ja sen heijastumista teknologiasektorin yhtiöihin. Näiden yhtiöiden tulokset ovat kasvaneet samalla, kun kurssikehitys on ollut vahvaa. Tuloskasvu ei kuitenkaan yksin riitä selittämään kurssien nousua, vaan arvostustasot ovat kasvaneet merkittävästi. Jos yhtiöt eivät lunasta markkinoiden niille asettamia kovia odotuksia, voidaan nähdä hintaheiluntaa vähän samaan tapaan kuin viime kesänä”, kertoo Kukkasniemi.
Teknologiasektorin huuma on markkinoilla jatkunut jo pitkään. Viime kesänä markkinat alkoivat ensimmäistä kertaa kyseenalaistaa, pystyvätkö nämä yhtiöt vastaamaan niihin ladattuihin koviin toiveisiin. Kesällä alkaneessa rotaatiossa sijoittajat myivät omistuksiaan teknologiayhtiöissä ja ostivat tilalle viime aikoina vähemmällä huomiolla olleita teemoja.
”Myös rotaation alkamisen jälkeen kurssinousu on ollut teknologiayhtiöiden vetämää, mutta ei yhtä vahvasti kuin aiemmin. Sijoittajien kannalta olisi hyvä, jos myös muut teemat piristyisivät, eikä kasvu olisi vain pienen kärjen varassa.”
Sijoittajan kannattaakin alkaneen vuoden aikana tarkastella viime aikoina vaisummin kehittyneitä teemoja, toimialoja ja markkina-alueita. Esimerkiksi viime vuosina korkojen noususta kärsineiden pienten ja keskisuurten sekä eurooppalaisten yhtiöiden arvostustasot ovat nyt historiallisen matalilla tasoilla. Syksyllä korot kääntyivät erityisesti Euroopassa laskuun, mikä ei kuitenkaan vielä näy merkittävästi näiden yhtiöiden kurssikehityksissä.
Republikaanipresidentti Donald Trump astuu jälleen Valkoiseen taloon tammikuussa. Trumpin politiikan uskotaan tulevan olemaan inflaatiota kiihdyttävää, mikä on heijastunut markkinoille korkotason nousuna. Osakemarkkinoilla Trumpin vaalivoiton ratkettua puolestaan erityisesti pienten ja keskisuurten yhtiöiden kurssikehitys on ollut vahvaa. Näiden yhtiöiden ennakoidaan kärsivän Trumpin mahdollisista tuontitulleista suurempia yhtiöitä vähemmän, sillä pienillä ja keskisuurilla yhtiöillä suurempi osuus liiketoiminnasta tulee kotimarkkinalta.
Markkinat uskovat republikaanien pyrkivän keventämään pankkisektorin sääntelyä, mikä on heijastunut positiivisesti finanssisektoriin. Potentiaalisten tuontitullien kerrannaisvaikutuksille markkinoilla on vielä annettu vähemmän painoarvoa. On kuitenkin odotettavissa, että muut maat tekevät jonkinlaisia vastatoimia, jos Yhdysvallat päätyy säätämään uusia tuontitulleja. Tämä puolestaan heijastuisi negatiivisesti kansainväliseen kauppaan.
”Jos inflaatio lähtee kiihtymään tuontitullien vuoksi, kuluttajien ostovoima Yhdysvalloissa todennäköisesti heikkenee. Tämä olisi negatiivinen muutos, jota markkinat eivät kurssireaktioiden perusteella vielä juurikaan ole ajatelleet”, päättää Kukkasniemi.
Avaa maksuton asiakkuus Traderiin. Uutena asiakkaana kaupankäynti osakkeilla ja ETF:illä alk. 0,03 %, min 3 €.
