Markkinat pyrkivät palaamaan koronaa ja sotaa edeltävään aikaan, mutta ennustusmalli on rikki. Nyt eletään uutta aikaa, ja siihen on rahoitusmaailman sopeuduttava.
Tämä artikkeli on käännety Saxo Bankin alkuperäisestä englanninkielisestä tekstistä ja artikkelissa esitetyt näkemykset ovat Saxo Bankin näkemyksiä Q1-markkinatilanteesta.
Tunnettu sanonta kuuluu, että toimivaa systeemiä ei pidä korjata. Sitä keskuspankit ja poliitikot tuntuvat noudattaneen 1980-luvulta lähtien, ja jokainen markkinasykli toistaa samaa: vanhaa politiikkaa jatketaan ja teeskennellään, että ennestään velkaiset taloudet aina vain puskevat eteenpäin uudella lainarahalla. Sen sijaan pitäisi kysyä, miksi samat ongelmat toistuvat aina vain pahempina joka kerta, kun mekanismia on yritetty korjata.
Juuri tämän asian äärellä ollaan tässä neljännesvuosikatsauksessa (Q1). Markkinat ovat vuoden alussa pyrkineet tarmokkaasti koronaa ja Ukrainan sotaa edeltävään tilanteeseen massiivisella uudella lainarahoituksella, kun korot helpottavat ja ennen kaikkea inflaatio toivon mukaan hiipuu.
Mielestämme tämä on täysin virheellinen lähtökohta. Mielestämme mallit ovat yksinkertaisesti rikki. Samat mallit, jotka eivät ennustaneet inflaation kasvua, ennakoivat nyt inflaation ja Yhdysvaltain keskuspankin Fedin ohjauskoron huipentumista ja ylipäänsä paluuta korkeammalle tuottotasolle. Kaikki tämä ilman että tilanteen syynä olevaan energiakriisiin (sekä perusvoiman tuotannossa että investointien puutteessa) pitää puuttua ja jättäen myös huomiotta tarpeen hajauttaa toimitusketjuja ja purkaa niiden globalisaatiota. Etupäässä OECD-maiden näkökulmasta on myös olemassa riski uusien vaarallisten kauppa- ja talousliittoumien synnystä (Venäjä, Kiina, Intia ja Saudi- Arabia), eikä vähäisimpänä huolena ole myöskään se, että tuottavuus on liian alhainen tuodakseen reaalikasvua tai lieventääkseen epätasa-arvoa.
(Artikkeli jatkuu)
Kymmeniätuhansia sijoituskohteita muutaman klikkauksen päässä. Uutena asiakkaana käyt kauppaa parhaassa hintaluokassa (alk. 0,03 %, min. 3 €) jopa 2 kuukautta.
Sama malli piti myös vuoden 2022 jälkipuoliskolla ehdottoman varmana Yhdysvaltain talouden taantumaa. Nyt, vuoden 2023 puolella, heikko kasvu ja lievä taantuma vaikuttavat yhtä todennäköisiltä. Mallit eivät yksinkertaisesti toimi. Vuonna 2022 kävi selväksi, että paisunut kysyntä supistui mutta ei romahtanut, ja tarjonta alittaa edelleen kysynnän, joten on todellinen riski, että inflaatio ei keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä saavuta kahden prosentin haamurajaa tai edes kolmea prosenttia, vaan pysyy pikemmin neljässä prosentissa.
Tämä tarkoittaa sitä, että aineettoman digitalouden sijasta on keskityttävä reaalitalouteen, konkreettisiin asioihin, jotka voi nähdä ja joita voi koskettaa. Tällä hetkellä 90 prosenttia S&P 500 -yritysten markkina-arvosta on aineetonta taloutta. Siis yhdeksänkymmentä prosenttia! Reaalitalouden koko ei näin ollen riitä talous- ja rahapolitiikan, vihreän siirtymän ja vieläpä sähköä nielevän digitalisaation kunnianhimoisiin tavoitteisiin. Tarvitaan yksinkertaisesti lisää infrastruktuuria, halvempaa ja ympäristöystävällisempää energiaa sekä lisää tuottavuutta.
Moni kommentoija pitää nykyistä tarjontapulaa ja talouden yleisiä rajoitteita talouskasvun ja sijoitustuottojen esteinä. Todellisuudessa olemme kuitenkin altiimpia innovoimaan ja muuttumaan paineen alla. Meidän näkemyksemme on, että mitä korkeampi on pääoman rajakustannus, mitä niukempaa on energian saatavuus ja mitä kyvyttömämpiä keskuspankit ja poliittiset järjestelmät ovat sallimaan aitoa hinnanmuodostusta markkinoilla, sitä rajummin vanhat mallit murtuvat – mutta murros on kuitenkin tulevaisuuden kannalta eduksi. Vuonna 2022 negatiivinen murros näkyi joukkovelkakirjojen ja osakkeiden laskuna. Vuonna 2023 meillä on uudet fundamentit.
Ohjauskorkojen huippu on lähellä – ei vielä käsillä mutta lähempänä. Kuluttajat kuluttavat edelleen pandemian aikaista elvytysrahaa ja kertyneitä säästöjä, ja jossain vaiheessa vuoden 2023 mittaan aletaan kuluttaa velkarahaa. Saavutetaan täystyöllisyys. Talousolot muodostuvat helpommiksi kuin viime vuoden kesäkuussa, jolloin Fed aloitti koron nostot 75 peruspistettä kerrallaan. Ja ennen kaikkea Kiina hylkäsi jyrkän nollatoleranssin koronapandemian hoidossa ja helpotti myös yksityiseen sektoriin kohdistuvaa painetta.
(artikkeli jatkuu)
Avaa maksuton asiakkuus Traderiin. Uutena asiakkaana kaupankäynti osakkeilla ja ETF:illä alk. 0,03 %, min 3 €.
Pidämme presidentti Xin politiikan muutosta koronan, teknologiayritysten ja etenkin myös asuntopolitiikan suhteen kriittisenä loppuvuoden 2023 kehitykselle. Viime vuonna Kiina toi maahan vähemmän energiaa, hyödykkeiden kysyntä oli alhainen ja talouden kapasiteetista oli käytössä korkeintaan 70 prosenttia. Nyt Kiinan johto on ymmärtänyt, että yksityisen yritteliäisyyden hitaasta taantumisesta viime vuosikymmenen aikana on aiheutunut taloudellista heikkoutta ja haavoittuvuutta. Seurauksena on uutta massiivista tukea julkiseen rahankäyttöön, joka kohdistuu paljolti infrastruktuuriin, asuntoluototukseen, valtio-omisteisten pankkien taseiden kasvattamiseen ja talouden uudelleenavaamiseen.
Tämä saattaa olla vuoden 2023 huomattavin yksittäinen tätä julkaisua edeltävä tapahtuma. Kannattaa kaivaa esiin tilastot ja huomata, miten Kiinan talouden voimakas kasvu näkyi maailmantaloudessa vuonna 2003 (WTO:hon liittymisen jälkeen), 2009 (finanssikriisin jälkeen) ja 2016 (devalvoinnin jälkeen). Odotamme Kiinan luottoimpulssin suuruuden vastaavan vuosia 2007–2009, koska Kiinan julkisen kulutuksen kasvu on kolmen vuoden koronasulkujen seurauksena normaalia pidempää ja voimakkaampaa.
Ensimmäistä vuosineljännestä todennäköisesti dominoi kamppailu siitä, kallistuuko talous hidastuvaan kasvuun vai taantumaan. Tällä hetkellä hidastuvan kasvun todennäköisyys on rajusti nousussa ja taantuman todennäköisyys laskussa. Näemme tämän ja olemme longina riskisijoituksiin ensimmäisellä neljänneksellä, mutta olemme kuitenkin jatkuvasti tietoisia siitä, että mikään ei ole fundamentaalisesti muuttunut. Olemme longina energiaan ja deglobalisaatioon, sillä talouteen on saatavissa helppoa rahoitusta. Siksi viimeistään vuoden 2023 jälkipuoliskolla inflaatio jälleen voimistuu, kasvu yllättää positiivisesti kaikkialla maailmassa, mutta etenkin Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ja Fedin on taas pakko lyhyen tauon jälkeen nostaa korkoja (emme näe loppuvuoden pitkän koronalennusten sarjan toteutuvan). Tulee käymään samantapaisesti kuin Fedin pääjohtajalle Volkerille vuosina 1979–1982.
Mallit ovat rikki, mutta ennen kuin me muutumme, markkinat todennäköisesti hinnoittelevat vielä uuden kierroksen samaa vanhaa uskottelua ensimmäisellä neljänneksellä.
Turvallista matkaa,
Steen Jakobsen
Chief Investment Officer, Saxo bank
