Onko ”tasapainoinen” 60/40-sijoitussalkku menneen talven lumia?

Vuosikausia ajateltiin, että tasapainoinen salkku on menneen talven lumia. Viime aikojen tapahtumat ovat kuitenkin saattaneet muuttaa tilanteen.

Tämä artikkeli on käännety Saxo Bankin alkuperäisestä englanninkielisestä tekstistä ja artikkelissa esitetyt näkemykset ovat Saxo Bankin näkemyksiä Q1-markkinatilanteesta.

Sijoitusvuosi 2022 oli sikäli poikkeuksellinen, että sekä osakkeet että joukkolainat laskivat rajusti, mikä on tämän päivän sijoittajalle epätavallinen asetelma. Perinteisen, 60-prosenttisesti osakkeista ja 40-prosenttisesti joukkolainoista koostuvan ”tasapainoisen” salkun nimellistuotto olikin kehnoin miesmuistiin, Financial Timesin artikkelin mukaan vähintään sitten vuoden 1871. 60/40-salkun idea perustuu oletukseen, että salkun osakkeet tuottavat nousukaudella ja joukkolainat toimivat eräänlaisena tuottoja tuovana puskurina ja hajauttajana taantumassa. Näin on ollut viime vuosina, kun korkosijoitukset ovat korreloineet useimmiten negatiivisesti osakkeiden kanssa. 60/40-salkun vuosituotto on viimeisten 40 vuoden aikana ollut noin 7,5 prosenttia volatiliteetin ollessa 8,9 prosenttia (vertailun vuoksi todettakoon, että MSCI World ‑osakeindeksin volatiliteetti oli 15 prosenttia). Voidaanko katastrofaalisen sijoitusvuoden 2022 perusteella väittää, että 60/40-salkku kannattaisi unohtaa?

Oikea-aikainen paluu

60/40-salkun näkymät eivät olleet vahvat vuosina 2020 ja 2021. Globaali korkotaso oli erittäin matala, ja osakkeet olivat erittäin kalliita lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Joukkolainojen (yritys- ja valtionlainojen) tulostuotto eli E/P-luku oli hieman yli 1 prosentin, kun taas osakkeiden tuottotaso oli ainoastaan 3,5 prosenttia. Koska tulostuotto on P/E-luvun käänteisluku, esimerkiksi 3,3 prosentin tulostuotto edellyttää P/E-lukua 30.

Monet analyytikot kylläkin varoittelivat osakkeiden heikosta tuloksesta silloisen korkoherkkyyden vuoksi ja muistuttivat, että ainoastaan korkojen jatkuva lasku (mikä oli vaikeaa, kun biljoonilla globaaleilla joukkolainoilla käytiin kauppaa negatiivisilla nimelliskoroilla) voisi tukea osakkeiden arvostuksia, saatikka nostaa niitä. Korkojen noustessa vuonna 2022 arvostukset pyrittiin saamaan realistisemmalle pohjalle vuosien 2020 ja 2021 massiivisten osakemarkkinatuottojen kääntämiseksi. Tätä pidettiin parempana kuin taantumadynamiikkaa, joka on karhumarkkinoiden (ja korkomarkkinoiden) normaali ajuri. 

Tosiasiassa osakemarkkinat ovat saaneet tukea ja arvostukset ovat nousseet lähes 40 vuotta putkeen laskeneiden korkojen myötä, joskin on nähty myös lyhyitä jaksoja, jolloin joukkolainat ja osakkeet ovat korreloineet negatiivisesti.

(Artikkeli jatkuu)

 

Tekeekö 60/40-salkku paluun lähiaikoina?

On kiistaton tosiasia, että 60/40-salkku kävi viime vuonna lähellä kuolemaa. Mutta nyt, kun korkotaso on paljon korkeampi ja osakemarkkinoilla on vakiintunut karhumarkkina, lähtökohdat 60/40-salkulle ovat paljon valoisammat kuin kaksi vuotta sitten. Globaali joukkolainakori tuottaa noin 3,5 prosenttia (globaali kokonaistuotto dollareina) ja MSCI World ‑indeksin tulostuotto on tällä hetkellä noin 5 prosenttia. 

Tuotto-odotus

Mikä siis on 60/40-osake-/joukkolainasalkun tuotto-odotus? Joukkolainojen osalta tuotto-odotuksena voidaan käyttää yksinkertaisesti nykyistä tuottoa. Osakkeiden osalta voidaan käyttää oletuksena MSCI Worldin historiallista noin 6 prosentin keskimääräistä vuosittaista osakekohtaisen tuloksen kasvua. Osan tuotto-odotuksesta muodostaa osinkotuotto, joka oli pandemiaa edeltävinä vuosina noin 2,5 prosenttia.

Huomioitavaa

On tärkeä muistaa, että tuotto-odotus ei ole tae tuotosta, ja sijoitusten tuottonäkymiä arvioitaessa on otettava huomioon monia tekijöitä:

  • Laskeeko inflaatio edelleen? Tämä tulee vaikuttamaan korkoihin, joiden pitäisi todennäköisesti tasaantua ja jopa laskea, jotta tänä vuonna saataisiin houkuttelevia tuottoja. Markkinat odottavat tällä hetkellä Fediltä vielä kahta 0,25 prosentin koronnostoa tänä vuonna ja sen jälkeen rauhallista jaksoa, ja eteenpäin katsovien tuottotasojen hinnoitellaan laskevan ensi vuonna. Tämä positiivinen skenaario vaikuttaa ratkaisemattomien, inflaatiota kiihdyttävien kysymysten valossa epätodennäköiseltä. Kysymyksiä ovat muun muassa deglobalisaatio, vihreä siirtymä ja liian vähäiset investoinnit reaalitalouteen, kuten infrastruktuuriin ja hyödykkeiden hyödyntämiseen. Inflaatio laskee todennäköisesti noin 3–4 prosenttiin eikä markkinoiden nykyisin odottamaan 2,25 prosenttiin. Näin ollen korkojen merkittävä lasku vie kauemmin kuin markkinat tällä hetkellä hinnoittelevat.
  • Kuinka realistisia ovat odotukset osakekohtaisen tuloksen kasvusta? Odotukset ovat edelleen positiiviset, joskin hieman alhaisemmat kuin viime kuukausina. Kysymys kuuluu, pystyvätkö yritykset ylläpitämään marginaalejaan – ottaen huomioon inflaation ja heikentyneen talouskasvun – ja siten säilyttämään kannattavuutensa. Taantuman toteutuminen Yhdysvalloissa ja Euroopassa olisi erittäin negatiivista osakekohtaisen tuloksen kannalta. Odotuksemme on kuitenkin, että taantuman todennäköisyys Yhdysvalloissa on pieni. Erittäin vahva työmarkkina ja yhdysvaltalaisten kuluttajien hyvinvoiva talous voivat pitää Yhdysvaltojen talouden odotettua paremmassa kunnossa tänä vuonna.
  • Perinteinen negatiivinen korrelaatio osakkeiden ja joukkolainojen välillä saattaa muuttua vähemmän negatiiviseksi (tai jopa positiiviseksi). Negatiivinen korrelaatio tarkoittaa, että jos yksi omaisuuslaji nousee, toinen laskee. Kun korrelaatio on positiivinen, molemmat kehittyvät samaan suuntaan. Positiivinen korrelaatio tarkoittaisi siis, että joukkolainojen osuus salkussa menettää puskurointivaikutuksensa. Se ei vaikuta lopulliseen tuottoon siinä määrin kuin se vaikuttaa tuoton volatiliteettiin, koska 60/40-salkun volatiliteetti kasvaa positiivisen korrelaation myötä.

60/40-salkun rakentaminen

Tasaisen (tai käänteisen) tuottokäyrän vuoksi osa salkun joukkolainoista voi olla lyhytaikaisia joukkolainoja. Esimerkki: Yhdysvaltojen lyhyen valtionlainan tuotto on reilusti yli 4 prosenttia. Tämä vähentää salkun korkoherkkyyttä. Potentiaalista tuottoa voitaisiin hieman kasvattaa sijoittamalla osa yritysten joukkolainoihin, joissa tuotto on noin 5 prosenttia. Osakkeisiin saadaan merkittävää hajautusta sijoittamalla MSCI World ‑indeksiin. Osa voi tietysti olla myös täsmäpoimintoja globaaleilta sektoreilta. Tutkimusten mukaan sijoittaminen reaaliomaisuuteen, kuten kiinteistöihin, infrastruktuuriin ja hyödykkeisiin, parantaa tuottoa korkean inflaation ympäristössä.

Johtopäätökset

Vaikka vuosi 2022 oli katastrofaalinen, 60/40-salkku ei ole kuollut. Tämä siksi, että sekä osakkeiden että joukkolainojen tuotto-odotukset ovat parantuneet huomattavasti. Osakkeet ovat edullisempia kuin pari vuotta sitten, ja joukkolainat ovat palaamassa vähintään positiivisiin nimellistuottoihin (ja jopa positiivisiin reaalituottoihin, jos inflaation lasku jatkuu tänä vuonna). Määrääviä tekijöitä ovat kuitenkin edelleen yritysten tuloskasvu ja keskuspankkien korkopolitiikka. Oletamme, että Kiinan talouden avautuminen parantaa yritysten kannattavuutta kaikkialla maailmassa. Saxon näkemys on myös, että Yhdysvalloissa ei tule taantumaa tai se jää ainakin varsin lieväksi. Lisäksi inflaatio tulee tasaantumaan hieman korkeammalle tasolle kuin tällä hetkellä odotetaan. Sillä tulee kuitenkin olemaan vähäinen korkoja nostava vaikutus.