Tänä vuonna markkinoiden huomio kiinnittyy talouskasvuun. Miltä uusi vuosi näyttää eri omaisuuslajien vinkkelistä?
Vuosi sitten korona-aikaa oli takana jo pari vuotta, mutta vielä ei tiedetty, miten massiivinen koronaelvytys heijastuisi lopulta inflaation. Tuolloin pidettiin vielä mahdollisena, että inflaatio voisi kääntyä laskuun ja likistellä jo loppuvuonna keskuspankkien kahden prosentin tavoitetasoja. Venäjä uhitteli rajan takaa, mutta harva uskoi, että se oikeasti hyökkäisi Ukrainaan.
Toisin kävi. Viime vuotta leimasivat sota sekä arvailut siitä, mihin asti keskuspankit joutuvat nostamaan ohjauskorkoja inflaatiota taltuttaakseen. Tähän vuoteen lähdettäessä monista epävarmuustekijöistä on nyt parempi ymmärrys ja eikä näköpiirissä ole, vielä, suuria yllätysmahdollisuuksia.
”Yhdysvalloissa inflaation huipputaso näyttäisi jääneen jo taakse ja Euroopassa se todennäköisesti saavutetaan lähikuukausina. Vielä on kuitenkin paljon epävarmuutta siitä, kuinka nopeasti ja mihin asti inflaatio laskee, mutta suunta on oikea eli alas. Enää ei myöskään arvailla, onko inflaatio ensi kesänä 10 vai 15 prosenttia tai jotain ihan muuta, vaan nyt mietitään, onko se neljä vai viisi prosenttia tai jotain niiden väliltä”, kertoo Mandatum Asset Managementin allokaatiosijoituksista vastaava johtaja Lassi Järvinen.
Inflaation ja korkojen osalta iso kysymys tälle vuodelle on, mitä keskuspankit tekevät. Kuinka pitkään korkoja nostetaan? Ja entä sitten kun nostot loppuvat: kauanko eletään korkeiden korkojen aikaa, ennen kuin keskuspankit uskaltavat kääntää rahapolitiikkaa löysempään suuntaan?
”Nyt ollaan siinä mielessä mielenkiintoisessa tilanteessa, että markkinat ovat eri mieltä keskuspankkien kanssa. Markkinat siis ajattelevat, että esimerkiksi Yhdysvalloissa korkoja lähdettäisiin laskemaan jo syksyllä, kun taas Yhdysvaltojen keskuspankki sanoo, että korot tulevat pysymään samoilla tasoilla. Tämä tulee todennäköisesti olemaan se asia, josta nyt keväällä tullaan vääntämään kättä.”
Kävi, miten kävi, epävarmuus inflaatioon ja korkoihin liittyen vähenee tänä vuonna. Markkinoiden huomio alkaakin siirtyä jo muihin teemoihin, kuten talouskasvuun, jonka Järvinen uskoo nousevan tämän vuoden isoimmaksi teemaksi.
Taantumaksi sanotaan tilannetta, jossa bruttokansantuote on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä. Taantuma todetaan siis jälkijättöisesti ja Euroopassa se voi korkeiden energiahintojen vuoksi olla jo päällä. Yhdysvaltoihin taantumaa ennustetaan alkukesälle.
Markkinoiden odotuksissa on kuitenkin lyhyt ja kohtalaisen kevyt taantuma. Talouden paremman vaiheen odotetaan alkavan mahdollisesti jo loppuvuodesta.
”Korot ovat nousseet nopeasti, mikä voi aiheuttaa paljon sellaisiakin asioita, joita on vaikea ennakoida. Esimerkiksi kuluttajien käytös muuttuu ja on jo muuttunutkin, ja myös yritysten kyky rahoittaa uudestaan velkaansa tai investointejaan on myös selvästi erilainen kuin aikaisemmin. Yllätyksiä voi tulla myös asuntomarkkinoilta. Koska epävarmuutta on paljon, olemme omassa näkemyksessämme markkinoita varovaisempia”, Järvinen kertoo.
Jos vuodesta 2023 todella tulee talouskasvun vuosi, miten talouden hikat näkyisivät eri omaisuusluokissa? Ja mitä Järvinen ajattelee nyt paljon puhutuista kryptovaluutoista?
Osakkeet
”Taantuman aikaan yritysten tulokset yleensä laskevat selvästi. Vaikka taantuma näyttääkin nyt jo kohtuullisen varmalta, yritysten tulosodotukset ovat silti edelleen kohtalaisen korkeat. Eli toisin sanoen analyytikot uskovat yritysten tulosten nousevan tai ainakin pysyvän kutakuinkin paikallaan.
Markkinat taas hinnoittelevat selvää riskiä siitä, että ensi vuosi on taloudelle varsin heikko. Osakkeiden kannalta yksi isoimmista kysymyksistä tällä hetkellä on, päädytäänkö taantumaan ja kuinka voimakas siitä lopulta tulisi.”
Raaka-aineet
”Viime vuosi oli selvästi energian vuosi. Esimerkiksi öljyn hinta ehti vuoden aikana nousta merkittävästi, mutta vuoden lopussa päättyi lopulta alle sen, mitä se vuoden alussakin oli. Nousun taustalla oli pitkälti Ukrainan sota, jonka vuoksi viime keväänä lähes raaka-aineen kuin raaka-aineen hinta nousi.
Nyt sodan ja jo aiemmin koronan myötä syntyneiden logistiikka- ja tuotantohaasteiden merkitys raaka-aineiden hinnoille on vähentynyt, vaikkei kuitenkaan todennäköisesti vielä täysin poistunut. Tämän seurauksena niin sanottu ”osta melkein mitä tahansa ja tee hyvät voitot” -tyyppinen strategia ei enää raaka-aineiden kohdalla toimi.
Talouden hidastuminen vaikuttaa negatiivisesti myös monien raaka-aineiden kysyntään. Sijoittajien pitääkin nyt miettiä tarkkaan, mitkä raaka-aineet voisivat menestyä ympäristössä, jossa talouskasvu hidastuu.”
Kryptovaluutat
”Minulle pystyisi nyt uskottavasti perustelemaan, että kryptovaluuttojen hinnat tulevat alas vielä toiset 70 prosenttia, mutta myös että ne tulevan samaisen verran nousemaan.
Siihen on kaksi syytä. Vaikka osakkeetkin voi hyvällä omalla tunnolla laskea varsin riskisiksi sijoituksiksi, on niiden hintaheilunta kuitenkin pientä verrattuna kryptovaluuttoihin. Lisäksi kryptoihin liittyy vielä myös riski, jota ei pääsääntöisesti likvideissä omaisuusluokissa ole. Markkinan vähäisen regulaation takia esimerkiksi loppuvuoden kaltaiset tilanteet, joissa sijoittajien rahat haihtuvat savuna ilmaan, ovat väistämättä perinteisiä omaisuuslajeja todennäköisempiä.
Toisaalta jos käy niin, että palataan nollakorkoaikaan, kryptovaluutat voivat näyttäytyä taas kiinnostavana vaihtoehtona. Ja jos siihen suuntaan mennään, voivat kryptovaluuttojen hinnat tulla jopa 200 tai 300 prosenttia ylöspäin lyhyessä ajassa. Vastaavaa on nähty aikaisemminkin.”
Kymmeniätuhansia sijoituskohteita muutaman klikkauksen päässä. Uutena asiakkaana käyt kauppaa parhaassa hintaluokassa (alk. 0,03 %, min. 3 €) jopa 2 kuukautta.
