Kukapa ei olisi kuullut Nikkei-indeksistä – tai Toyotasta, Panasonicista ja Softbankista?
Nikkei-indeksin taustalla on Japan Exchange Group JPX, eli Japanin pörssi. Japani on maailman kolmanneksi suurin talous, ja Japanin pörssi on sekin maailman suurimpien joukossa. Japani ei ole ollut viime vuosina sijoittajien suursuosikkeja, muun muassa väestön ikärakenteesta ja valtion velkaantumisesta johtuen, mutta houkuttelevuuden uskotaan kasvavan. Talousuudistukset ja edelläkävijyys teknologia-aloilla nähdään Japanin vahvuuksina.
Suomen ja euroalueen taloudesta puhutaan usein vertaamalla niiden tilannetta Japaniin. Myös koronapandemian käynnistämä talouskriisi on jälleen herättänyt huolen Japanin kaltaisesta talouskehityksestä. Stagnaatiolla tarkoitetaan hitaan talouskasvun kautta, johon tyypillisesti liittyvät alhaiset korot ja hidas inflaatio. ”Japani onkin kärsinyt hitaasta reaalisesta ja nimellisestä talouskasvusta jo kolmen vuosikymmenen ajan, ” Suomen Pankki kirjoittaa Euro & talous -julkaisussaan 9/20.
Toisaalta Japanin bruttokansantuote laskettuna suhteessa työikäiseen väestöön ei ole jäänyt kasvuluvuissa suuresti esimerkiksi Pohjoismaista. Maailman Pankin tilastojen mukaan vuoden 2009 finanssikriisin jälkeen Japanin bruttokansantuotteen kasvu on ollut vuoden 2011 maanjäristystä ja tsunamia lukuun ottamatta plussan puolella. Vuonna 2019 Japanin bruttokansantuote kasvoi 0,654 %.
Japanin bruttokansantuotteesta suurimman osan muodostaa palvelut, mutta myös teollisuus on tärkeässä roolissa. Maata pidetään kehittyneiden tuottajamaiden joukkoon. Kuluttajat tuntevat hyvin esimerkiksi Toyotan, Hondan, Nissanin, Sonyn, Toshiban, Fujitsun ja Panasonicin. Tämän vuoksi Japani on mielenkiintoinen osakesijoittajalle: pörssistä löytyy useita maailmanlaajuisesti merkittäviä yrityksiä, joille oma maa on vain kotimarkkina-alue.
Palataan vielä hetkeksi Nikkei-indeksiin. Nikkei 225 on hyvin tunnettu, koska sillä on takanaan 70 vuoden historia.
Nikkei 225 painottuu erityisesti teknologiaosakkeisiin, joita indeksissä on yli 43 prosenttia. Myös kuluttaja-alan yrityksillä on indeksissä vahva paino, noin 27 prosenttia. Teknologiapainotus näkyy siinä, että Nikkei on herkkä maailmantalouden kuumemittari. Siksi sen liikkeitä seurataan mielenkiinnoilla ja pörssin liikkeistä uutisoidaan paljon.
Mutta mitä mielenkiintoista Japanin pörssistä löytyy? Paljon maailmanluokan yrityksiä, kuten Toyota, Honda, Nissan, Sony, Canon, Panasonic, NTT, Softbank ja KDDI. Mutta myös paljon muuta mielenkiintoisia, kuten farmasia-alan yritykset Takeda, Astella ja Daiichi Sankyo.
Japanin pörssillä on vahva asema maailmanlaajuisesti, sillä siihen listattujen yritysten markkina-arvolla laskettuna ollaan vahvojen joukossa: edellä on vain kovan luokan nimiä Nasdaqin ja NYSEn tapaan.
Yksi mielenkiintoinen luku Japanin pörssin koosta on myös työntekijöiden määrä, joka oli vuoden 2020 lopussa huikeat 1 208 alan ammattilaista – ei sillä, on pörssin muutkin luvut valtavia.
JPX:llä on aktiiviset twitter-sivut, joissa huomio kiinnittyy listausten tahtiin. Melkein päivittäin pörssi twiittaa uusista listautujista. Tämäkin kertoo omaa tarinaansa Japanin pörssin kiinnostavuudesta ja painoarvosta.
JPX on auki maanantaista perjantaihin. Kaupankäyntiä ei ole viikonloppuisin, eikä paikallisten lomien aikaan. Vuoden 2021 lomapäivät löytyvät pörssin sivuilta.
Japanin pörssit ovat auki 9.00 – 15.00 paikallista aikaa ja kello 11.30 – 12.30 kaupankäynti keskeytyy aasialaisille pörsseille tyypillisen lounastauon ajaksi. Johdannaisilla kaupankäynti ei rajoitu aukioloon vaan automatisoitu kaupankäynti jatkuu pörssin aukiolojen ulkopuolelle.
Kaikkien Traderissa olevien pörssien aukioloajat löytyvät täältä.
Traderissa voit käydä kauppaa niin osakkeilla, ETF:illä ja muilla rahastoilla, joukkovelkakirjoilla ja valuutoilla kuin optioilla ja futuureillakin useissa Aasian pörsseissä, jotka ovat Shanghai, Shenzhen, Hongkong, Tokio, Osaka, Malesia ja Singapore.
Traderissa välityspalkkio japanilaisille osakkeille on Best-hintaluokassa 0,05 %, minimi 5 euroa.
Mikään tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään tutustua huolellisesti rahoitusvälineistä annettuihin tietoihin ja ymmärtää niihin liittyvät riskit. Sijoittajan tulee perustaa päätöksensä omaan arvioonsa, tavoitteisiinsa ja taloudelliseen tilanteeseensa ja konsultoida tarvittaessa oikeudellisia ja verotuksellisia neuvonantajiaan. Sijoitustoimintaan liittyy aina riskejä. Rahoitusvälineiden arvo voi nousta tai laskea. Rahoitusvälineiden tuottojen historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.
